Joku törkeä ihminen oli esittänyt minua kommenteissa ja sanoi että olen tappanut Solinan perheen, vaikkei se ole totta. Todella törkeää tuollainen. Jos joku vielä tuollaista tekee, seuraamukset ovat todella ankarat!
Tämä osa on Minä -muodossa ja Leila on puhujana.
Raskauteni eteni. Saan taas vauvan, pelkonakin on Hanki vauva. Taas joudun kestämään uuvuttavan synnytyksen.
Tässä on lapseni, Johanna.
Ja tässä on Juuso.
Ja tässä tietenkin minä, ultahyperkaunis Leila, eli minä.
Päätin pyydystää tulikärpäsiä, sillä nyt on talvi ja pian tulee varmaan lunta.
Se tapahtui. ENSILUMI TULEE! JIPII!
Jonne ei ollut iloinen, lumi tuli makuhuoneeseen, ei ole kattoa.
Voi ei! Ja keittiöön! Onneksi katot eivät maksa mitään. Nyt sitä ostetaan katto.
Tälläinen talomme on nyt. Sataa lunta, ihanaa!
Johanna järjesti raivokohtauksen...
Onneksi talossamme on edes yksi, joka oikeasti välittää Pinkistä.
Annoin Johannalle lahjan, jotta hän ei järjestäisi raivokohtauksia enää.
Tämän jälkeen päätin mennä ottamaan aurinkoa, vaikka on yö ja sataa lunta, rusketun varmasti hieman.
Päätin pulahtaa uima-altaaseen. Onneksi se on lämmitetty, eikä se jäädy.
HUIIIIH! Johana on pyjamalla ulkona, kylmässä.
Sydämeni yskii verta, en voi pitää tulikärpäsiä enää. Vapautan ne, eivät ainakaan kuole purkkiini. Kyllä ne kuolevat tuolla kylmässäkin, mutta kotiini ne eivät kuole. Se on saletti.
Hyvästit!
Huiih, tulipas kylmä yhdellä uimapukukierroksella. Teen kaakaota uudella kaakaokoneella.
Lunta oli tullut paljon. Johanna joutui aamulla lähtemään kouluun! MINULLA JA JONNELLA ON VAPAAPÄIVÄ! HIHHULIHII!
Lumienkeleitä ja lumiukkoja! Ompas sitä lunta satanut paljon, Juusohan ihan hukkuu siihen.
Huih, minulle jo tuli kylmä. Lähdempäs tekemään kaakaota, Jonnellekkin tulee pian kyllä kylmä.
Kaakao on hyvää.
Jonne vaihtoi ulkovaatteisiin ja ryntäsi jatkamaan lumiukkoa.
VOIEI! TÄTÄ LAPSET EIVÄT SAA NÄHDÄ! Jonne saa kyllä kuulla kunniansa!
Tulin ulos ja päätin rikottaa sen lumiukon. Katsokaa tyylikästä loikkaani.
Siitä saat tyhmä lumiukko! Saat maistaa nyrkkiäni!
Hattukin lensi. Jonne ei pitänyt nyt oikein, kun hajotan hänen lumiukkoansa.
Jonne purskahti itkuun kun hänen "luomuksensa" oli rikotettu.
Jonne haastoi minut lumisotaan.
Meille tuli kylmä, joten menimme juomaan kuumaa kaakaota.
Jonne halusi lammen, joten sen teimme. Aloitimme kalastuksen. Jonne sai heti kengän.
Ei mahtava saalis...
IIIKS! Minullakin tärppäsi, mutta kala oli niin vahva, että ihan kellahdin kumoon.
PLÄTS! Ei kamalan kivaa. Voi pääparkaani. Juusokin hihitteli.
Johanna tuli kalastamaan...
... ja heti tärppäsi. Sieltä tuli Monni.
Minullakin tärppäsi. Sain myös Monnin.
Johanna sai taas kalan. Ahvenen. Johanna hihitteli: "Miehet eivät saa mitään aikaan, paitsi saappaita."
Raskauteni taas eteni. Pian se varmasti syntyy.
Päätimme mennä sisälle syömään äsken pyydystämiämme kaloja. Lunta tuli pahasti sisälle.
Johanna halusi ensimmäisen koskaan pyydystämänsä kalan seinälle, eli Monnihan se kököttää seinällä nyt.
Jonne alkoi tekemään hiillostettua Monnia.
Tälläinen ateria syntyi.
Söimme sen heti. Huomenna varmaan syömme Ahventa kurpitsan kera.
Kommentit